lauantai 25. huhtikuuta 2015

Kevään pihatalkoot.

Tänään meillä oli pihatalkoot. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Saatiin todella paljon aikaiseksi. Lapsetkin jaksoivat olla hienosti koko päivän pihalla. 

Paljon en kuvia kerennyt räpsimään päivän aikana. Taas kävi perinteisesti niin, että miehet laittoivat tuulemaan ihan urakalla ennenkuin mie edes kerkesin mukaan koko touhuun. Esimerkiksi kun olin sisällä syöttämässä lapsia ja ulos kun pääsin niin jo oli talon seinämältä hävinnyt ruusuja ja yksi omenapuu. 

Tässä kuvaa viime keväältä. Onhan nuo ruusut ja omenapuu nätit tuossa talon vieressä, mutta ei se talolle ole hyväksi että kasvillisuus on noin lähellä.

Paljon parempi!


Muurahaiset on tehnyt aika hyvää jälkeä alimmissa hirsissä. Ihme, että sisäpuolella hirsissä ei näy mitään. Mutta murehditaan sitä asiaa vaikka huomenna.. tänään ei enää jaksa.

Näin hellävaraisen kyydin omenapuu sai. Miehet laittoi sen vielä maahan, saa nähdä lähteekö se siitä enää juurtumaan. Hyvä puoli oli se, että puun juuria ei ollut yhtään kasvanut talon alle.

 Tänään myös Onni Kissa pääsi ensimmäistä kertaa tutkimaan meidän pihamaata. Välillä Kissa hävisi näköpiiristä, mutta aina onnellisesti palasi takaisin meidän luo. Onnin nimi on nyt sitten Onni tai Kissa. Kosti on kovasti sitä mieltä, että Onnin nimi on Onni, mutta usein lapset kutsuvat Kissaa. 

Toivottavasti teilläkin on ollut yhtä kiva päivä!

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Uusi asukas.

Saanen esitellä Vanhan Koulun Väen uuden asukkaan; Löytökissa "Onni". Nimen ehkä vaihdamme jos saamme päätettyä uuden nimen. Olisi kiva jos meidän lemmikeillä olisi eläinten nimet. Nytkin Kosti meni vähän sekaisin nimistä, koska Kostin kerhokaverin nimi on Onni. Mutta katsotaan nyt millaiset kissan ristiäiset saadaan järjestettyä. 


Onni tuli meille perjantai-iltana ja tuntuu kuin Onni olisi ollut meillä aina. Lapset otti Onnin todella hyvin vastaan. Vähän Onni ihmettelee meteliä, mutta osaa hienosti mennä omaan rauhaan eikä ole toistaiseksi yhtään ärhennellyt lapsille. Heti kun Onni tuli meille, alkoi hirmuinen kehräys. Onni oli tullut kotiin. Onni on todella hellyydenkipeä kissa ja rakastaakin rapsuttamista ja silittämistä. 


Alunperin ajattelimme että otamme kaksi kissanpentua sitten kun koti on valmis, mutta Onni ei pystynytkään olemaan edellisessä paikassa joten Onni tuli sitten meille. Eiköhän hänestä tule aikamoinen hiirikissa. Viikonloppu meneekin uuteen perheenjäseneen tutustuessa ja ulkohommissa, mutta kiva välillä ottaa vähän rennomminkin. 



torstai 9. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen tunnelmia.

Vihdoin sain konetta tyhennettyä sen verran, että sain pääsiskuvia koneelle. Miten teillä meni pääsiäinen?
 Meillä oli kyllä vilskettä ja hulinaa, mutta silti vuosi vuodelta pääsiäinen tuntuu yhä enemmän ja enemmän tärkeämmältä juhlalta itselleni. Tai sitten oon vaan tulossa vanhaksi. 
Lapset ja minä olemme ortodokseja ja ortodokseille pääsiäinen on suurin juhla. Välillä tuntuu todella vaikealta se, ettei läheiseen ystäväpiiriin kuulu ystäviä kenelle pääsiäinen olisi yhtä suuri juttu kuin itselleni. Meidän perheelle se on aina ollut ja tulee olemaan yksi suurimmista juhlista ja on ihanaa miten meidän pienelle perheelle alkaa muodostua jo omia pääsiäisperinteitä. Ensivuonna kun Ahola on (ainakin sisäpuolelta) valmis, aloitamme muutaman uuden perinteen.


























 Kosti tykkää käydä meidän kirkossa ja haluaa mennä sinne mielellään. Lämmittää sydäntä niin paljon, kun 3,5vuotias on aidosti kiinnostunut mitä siellä kirkossa tapahtuu.







 Palmusunnuntaina käytiin kirkossa siunaamassa virpomavitsat ja  lauantaina käytiin Villen, miun äidin ja siskon kanssa yökirkossa. Oli se vaan taas niin hienoa ja kotoisaa. Muisteltiin siskon kanssa, kuinka myö pienenä istuttiin kirkon lattialla maton päällä ja leikittiin eläimillä. Saatettiin myö muutaman kerran leikkiä vähän kovaäänisesti parvellakin. Yökirkon jälkeen käytiin vielä seurakuntasalissa nauttimassa pääsiäisateria. 





Sunnuntaina, pääsiäispäivänä juhlittiin äitini 60-vuotis syntymäpäiviä. Ihanaa kun oli perhe koossa. Juhlan kruunasi (ainakin miun mielestä) se, kun Isä-Timo kävi pitämässä rukoushetken ja laulettiin "armorikkaita vuosia" äidille. 




Sunnuntaina saatiin myös Aholaan ihan ensimmäiset yövieraat. Voi sitä hulinaa, kun kolme pientä lasta pääsi valloittamaan "hieman" keskeneräisen lasten valtakunnan. Maanantaina Ville vielä paistoi (tai oikeastaan keitti) lammasta ja herkuteltiin perheen kesken kunnon lammasaterialla ja suklaajuustokakulla. 



Pesuhuoneessa on tapahtunut jo aika paljon. Vesieristeet on laitettu ja Ville on aloittanut laatoituksen. Mietittiin Villen kanssa, että jos hän alkaisi kirjoittamaan tänne blogiin noita remontoinnin teoreettisempia asioita ja mie keskittyisin näihin höpötyksiin. Miltä kuulostaisi?