Kokeilussa kuusenkerkkäsiirappi.

Toukokuun lopussa lapsilla oli kova nuha ja yskä. Mietin miten helpottaisi varsinkin yöllistä yskimistä, kun en haluaisi "tavallista" yskänlääkettä antaa. Jostakin luin, että kuusenkerkkäsiirappi auttaisi. Pihallamme kasvaa muutamia isoja kuusia, joten päätin että kokeillaan.

 Eikun toimeen, lasten kanssa kerättiin kerkkiä, netistä etsittiin ohje ja isäntä keitti ne siirapiksi. 

Pari lusikallista lapsille siirappia suuhun ennen nukkumaanmenoa, lopputuloksena rauhalliset yöt. Muutamana päivänä annettiin lapsille siirappia ja jo helpotti yskä. En tiedä oliko sattumaa vai toimiko siirappi oikeasti, mutta ainakin jatkossa meillä käytetään yskään kuusenkerkkäsiirappia. Taas yksi kevättyö lisää;). 

Kuusenkerkkäsiirappi on myös todella herkullista jäätelön päällä! 

Lampaat ovat täällä!

Torstai-iltana haettiin kotiin meidän ensimmäiset ihan omat lampaat!

 Tänä kesänä meille muutti kolme karitsaa, kaksi pässiä ja yksi uuhi. Nuo valkoiset karitsat on sellaisen uuhen karitsoita, jonka kätilönä mie toimin! Mahtavaa päästä nyt ihan oikeasti seuraamaan niiden kasvua syntymästä asti. 

Karitsat ovat olleet tuttipullo juotolla, joten ne ovat vähän pienenpuoleisia ja aika kesyjä, mutta juuri sopivia meille. Jännitin vähän, että miten karitsat pärjäävät keskenään ilman aikuista lammasta, mutta hyvinhän nuo tuolla pihalla telmivät. 

Karitsat ovat vielä aika ujoja, mutta eiköhän ne kesän aikana meihin totu. Oon istuskellut aitauksessa niiden kanssa joka päivä ja kyllä hyö miulle jo iloisesti määkivät kun ohi kävelen. 

On ne vaan ihania ja niin terapeuttista vaan istua ja katsoa niitä. Karitsat tulivat meille luomutilalta ja kyllä huomaa eron viime vuotisiin lampaisiin. Koitin eilen syöttää karitsoille leipää, mutta eihän ne mitään leivän päälle ymmärtänyt, koska eivät ole koskaan syönneet leipää. Toisaalta hyvä, niin eivät ole koko ajan huutamassa herkkupaloja. 

 Tässä on Päkä;

Tämä on Piki-poika, karitsoista kaikkein ujoin. 

Päkä ja Piki.

Ja Mimmi-neiti, karitsoista kaikkein seurallisin. Viime vuonnakin meillä oli Mimmi-karitsa. Tilda sanoi, että tää on Mimmi, niin Mimmihän siitä sitten tuli.:)

Karitsat ovat vielä sen verran ujoja ja touhukkaita, etteivät ihan vielä suostu poseeraamaan kameran edessä, mutta eiköhän ne tässä vielä opi että tän talon emäntä napsii kuvia vähän joka välissä:D.