Tänään päättyi yksi etappi meijän elämässä. Luovutettiin nykyään entisen kotimme avaimet. Omalla tavalla hyvin vapauttavaa. Nyt voi keskittyä täysillä Ahola projektiin. Vuokralla asuminen ei ole kyllä yhtään miun juttu. Koko ajan pelkäsin, että joku paikka hajoaa tai seinään tulee jälki ynnä muuta yhtä typerää. Kerrostaloasujiakaan myö ei olla. Kaikkia kiristi ulosmenon vaikeus ja se ettei ole omaa pihaa. Toivottavasti ei pitkään pitkään aikaan tarvisi asua kerrostalossa.. tai vuokralla.
Mutta oli se myös vähän haikeaakin. Kosti ei olisi millään halunnut lähteä pois. Kosti istui viimeseen asti vaatekaapissa ja telkesi siskonsakin kaappiin. Voi lapsiraukkoja. :D
 |
| Vielä viimeiset mopoleikit. |
Tuo koti oli varmaan ensimmäinen koti jonka Kosti muistaa. Ja Tildan elämänsä ensimmäinen koti. Siellä myö järjestettiin Tildan ristiäisjuhlat, Kostin 2vuotis syntymäpäivät, ensimmäinen koko perheen joulu... Niiden seinien sisälle mahtui paljon hyviä ja huonoja muistoja. Vaikka asuttiin siellä vain alle vuosi, niin siihen 11 kuukauteen mahtui paljon.
 |
| Aika onnistunut sisarruspotretti! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti