Moi elämä!

Nyt se älyttömän rankka ja stressaava kevät on ohi ja niin näyttää olevan myös kohta kesäkuu ohitse! Aika menee taas nopeammin kuin ehtii tajuamaan, mutta ihanaa kun ei ole sellaista ahdistavaa stressaavaa oloa koko ajan. Kyllähän tuossa keväässä taas paljon tapahtuikin, lapset sai ensimmäisen serkkunsa ja miusta tuli täti, ajoin elämäni ensimmäistä kertaa traktoria, opin jotenkuten äestämään ja kylvämään, raivasin metsää raivaussahalla, toimin lampaan kätilönä ja hoidin vastasyntynyttä karitsaa. Oon lasten kanssa retkeillyt ja ihmettellyt maailmaa. Ollaan isännän kanssa tuskailtu parisuhteen, ajan ja kiireen vuoksi, mutta myös todettu että kyllä myö kaikesta selvitään. 

Kevään aikana on tehnyt mieli kovasti kirjoitella tänne blogiin, mutta pakko oli käyttää kaikki rauhalliset ajat koulutehtäviin. Kivaa pitkästä aikaa päästä kirjoittamaan ja monta juttua onkin jo mielessä odottamassa. Nyt vihdoin on myös aikaa keskittyä perheeseen ja ehkä jopa remonttiin(?). Tuntuu vaan, että on niin pitkään ollut tekemättä remontin eteen mitään ja tekemistä on niin paljon että ei tiedä mistä alottaisi. Onneksi mummolla alkoi loma, että saan lapset välillä mukkilaan leikkimään ja pääsen rauhassa tekemään kotihommia. Ehkäpä se inspiraatiokin sieltä ilmestyy. Isäntähän painaa taas valitettavasti töitä eli siis tekee muiden remontteja valmiiksi. Ihan ymmärrettävää ettei sitten kotona oikein jaksa. Täytyy vain nyt itse skarpata ja yrittää osata tehdä jotain hyödyllistäkin. 

Toivottavasti lukijat löytävät tänne takaisin, näin pitkän hiljaisuuden jälkeen..:) Aurinkoista viikkoa kaikille!