Kokeilussa kuusenkerkkäsiirappi.

Toukokuun lopussa lapsilla oli kova nuha ja yskä. Mietin miten helpottaisi varsinkin yöllistä yskimistä, kun en haluaisi "tavallista" yskänlääkettä antaa. Jostakin luin, että kuusenkerkkäsiirappi auttaisi. Pihallamme kasvaa muutamia isoja kuusia, joten päätin että kokeillaan.

 Eikun toimeen, lasten kanssa kerättiin kerkkiä, netistä etsittiin ohje ja isäntä keitti ne siirapiksi. 

Pari lusikallista lapsille siirappia suuhun ennen nukkumaanmenoa, lopputuloksena rauhalliset yöt. Muutamana päivänä annettiin lapsille siirappia ja jo helpotti yskä. En tiedä oliko sattumaa vai toimiko siirappi oikeasti, mutta ainakin jatkossa meillä käytetään yskään kuusenkerkkäsiirappia. Taas yksi kevättyö lisää;). 

Kuusenkerkkäsiirappi on myös todella herkullista jäätelön päällä! 

Kesän satoa.

Mites teillä muilla kävi kesän sadon kanssa, kun oli niin kylmä kesä? Oli kyllä huomattavasti huonompi kesä sadon kannalta kuin viime vuonna, mutta kyllä omaan tarpeeseen sai hyvin kurkut, tomaatit, kurpitsat ja salaatit omasta maasta. Nyt syödään viimeisiä oman maan tomaatteja ja sitten joutuu kaupasta ostamaan. Viime vuonna tuli tomaatteja ja kurkkuja niin hurjasti että oli tarkoitus tänä vuonna kokeilla erilaisia säilömistapoja talven varalle, mutta eipä noista säilöttävää tullut. Paitsi perunoita tuli niin paljon, että saatiin jopa kellariin! Omenat oli todella rupisia, joten ei niistä syötäväksi juuri ollut.

Nää meidän kasvikset ei taida olla ihan mallikelpoisia? Mutta kyllä siellä oli oikein kauniitakin joukossa ja mikä tärkeintä, kaikki oli hyvän makuisia!

Tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että miullahan on vielä porkkanat maassa! Tosin en tiedä kerkesivätkö ne edes kasvamaan kunnon kokoisiksi. 

Onneksi kaiken tämän kiireen keskellä kerettiin edes muutaman kerran metsään.

 Kylläpä tuli kesää ikävä! Toivottavasti ensi kesä olisi vähän suotuisampi säiden puolesta.

Bää!

Tänään yksi miun haaveista kävi toteen. 

Meille tuli lampaita! Niin kauan kuin muistan, olen aina halunnut lampaita. Nämäkin lampaat ovat vain meillä kesäsijoituksessa, mutta jostainhan se on aloitettava.:)

Onni ei oikein tiennyt mitä mieltä olisi lampaista. Mutta eiköhän heistä kavereita tule.

Kosti keksi lampaille nimet. Yhden nimen mie sain keksiä.

Tässä on Henni..

 .. ja tämä on Aamu.

Tuo harmaa karitsa on Mimmi. 

Mimmi on aika ujo, joten en parempaa kuvaa hänestä saanut.

Nyt takaisin ulos ihailemaan uusia asukkaita!

Kotona!

Olin lasten kanssa viiden päivän kesälomareissulla Helsingissä. Oli kyllä virkistävää olla vähän toisenlaisissa maisemissa. Toisaalta ei olisi malttanut tulla vielä pois, mutta kyllä oli kiva palata takaisin kotiin. Kotiin kun päästiin, syötiin äkkiä ruoka ja kirmattiin lasten kanssa pihalle. 

Ihanaa vaihtaa kumpparit jalkaan!

 Naapurin pellolle oli tullut taas hevoset kesä laitumille, Kosti huusi ulos päästyään "ne on tullut takaisin, ne on tullut takaisin!". Pihassa oli taas puhjennut lisää kukkia kukkaan. 

Omena-,kriikuna ja luumupuut ovat loistossaan.

Pensasaitakin oli alkanut kukkimaan. 

Isäntä sai kunnon remonttivapaan, kun oltiin poissa. Vessa oli saanut laatat lattiaan! Putsaus ja saumaukset ovat vielä tekemättä. 

Kirppistelyä!

Pari viikkoa on mennyt aika tehokkaasti tavaroita läpi käydessä ja kirpputorin suunnittelussa. Lauantaina meillä on siis pihakirppis klo:11-16 ja kaikki on oikein tervetulleita sinne myymään ja ostamaan! Tai jos ei kirppistelystä perusta, niin tulkaa maistamaan meidän kahvion antimia! 

Viikonloppuna meille valmistui ulos pyykinkuivausteline, nyt vain puuttuu enää se pesukone.. tai siis sen tilat. Mutta kaikki aikanaan.

 Isäntä onkin näperrellyt nyt kodinhoitohuoneen ilmanvaihtoputkia. Eilen Ville tuskailikin, että miten uuden talon rakentaminen käy niin paljon nopeammin kuin vanhan. Onneksi Villellä on paljon paremmat hermot kuin miulla tuollaseen näpertely hommaan.

 Mie tein viime viikolla tavaran haku reissun Kouvolaan, Kotkaan ja Porvooseen. Kävin hakemassa vanhoja kuuskulmaisia "mehiläiskenno"laattoja ja aitaverkkoa. Onneksi on olemassa kaikenlaisia facebookin purkutavarakirppiksiä yms. josta aina välillä löytyy aarteita. Haaveiltiin tuollaisista kuuskulmaisista laatoista pitkään, mutta budjetti ei millään antanut periksi ostaa uutena. Onneksi löytyi purkutavarana huomattavasti halvemmalla, eikä tarvinnut tyytyä "ei niin kivoihin"-laattoihin. 

En näyttäekseen saa vieläkään koneella lisättyä kuvia. Täytyy ilmeisesti tyhjentää koko kone, alkaa olemaan muisti sen verran täynnä. Kunhan ensin löytäisi sen ajan siihenkin.. Joten nyt jonkin aikaan saatte tyytyä kuvattomiin kirjoituksiin.

Aurinkoista äitienpäivää!

Tänään on ollut aivan ihana ilma! Kosti oli heti aamulla sanonut että milloin mennään ulos, aurinko paistaa eikä tuule yhtään! Itse posotin unta äitienpäivän kunniaksi melkein puolille päivin, mutta heti kun virkosin niin sännättiin ulos. Oltiin kaikki niin onnessaan auringosta ja omasta pihasta että unohdettiin katsoa kelloa.. Meni tänään vähän myöhäiseksi lounastaminen ja päiväunet. Molemmat lapset sanoi vähän väliä pihalla "ihanaa, ihanaa". :)

Tänään myös juhlittiin äitejä. Toivottavasti kaikilla äideillä on ollut tänään ihana päivä. Muistakaa, että teistä jokainen on tärkeä juuri sellaisina kuin olette. Tässä on aivan ihana Maaret Kallion teksti "Ihan tavallisille äideille"; 

Olipa kerran eräs tavallinen äiti, joka oli hulluna lapsiinsa. Saman äidin samat lapset tekivät hänet säännöllisesti hulluksi.

Oli tavallinen äiti, joka uupui vauvansa itkuun. Äiti, joka silmäpussiensa laaksoista kirosi tehtyjä lapsiaan. Ja jonka silmissä kiilsivät syyllisyyden kuumat kyyneleet.

Oli tavallinen äiti, joka odotti eteisessä yöjuoksuilla huitelevaa humalaista teiniään. Kotiin tullessa komensi  ja tuomitsi, vaikka sydän huokaisi syvään helpotuksesta.

Oli tavallinen äiti, joka teki tavanomaisia lihapullia. Ei luomua, ei läheltä, eikä erityisen hienolla rasvahappokoostumuksella. Ja aivan tavalliset mukulat söivät niitä suut suppuralla, ketsupilla koristellen.

Oli tavallinen äiti, joka kuuli moitetta äitiydestään sieltä täältä epävarmuuttaan ruokkimaan. Se sama äiti viilteli itse terävästi sanojensa piikeillä toisia tavallisia äitejä.

Oli tavallinen äiti, joka halusi toisinaan töihin ja sitten toinen, joka pysyi pitkään kotona. Kumpainenkin äitiydessään yhtä lailla vajaita ja täysiä.

Oli tavallinen äiti, jonka piti tarjota lapselleen turvaa, mutta olikin itse kahdesta turvattomampi. Vaan niin viisas, että haki itselleen apua, jottei veisi turvattomuuttaan sukupolvesta seuraavaan.

Oli tavallinen äiti, joka piinallisesti suoritti äitiyttään. Jokaisen täydellisesti hallitun osa-alueen myötä hän astui askeleen kauemmaksi tärkeimmästä.

Oli tavallinen äiti, joka tunsi pistoja sydämessään aina omalla ajallaan. Vaikka hyvin tiesi isän hoitavan lapsia yhtä tavallisen hienosti kuin itsekin.

Oli tavallinen äiti, joka päivän päätteeksi tulistui primitiiviseen raivoon. Huusi kurkku suorana pennuilleen, ettei täällä saa huutaa. Ja oli niin tavallisen surkea esimerkki lapsilleen.

Oli tavallinen äiti, joka katsoi lapsenlastaan oman lapsensa suloisessa sylissä. Joka kuin vahingossa lipsautteli tietävämpiä ohjeitaan, vaikka tunsi omansa osaavan paremmin.

Oli tavallinen äiti, joka niin kovin kaipasi puolisoaan. Vaan ei osannut enää rakastaa kiukun, väsymyksen, kurahousujen ja tiskirättien takaa.

Oli tavallinen äiti, joka tavallisen tasaisesti huokaili valtaisan vastuunsa ja äärettömän rakkautensa äärellä.

Oli tuiki tavallinen äiti, joka usein mietti, oliko riittävästi äiti. Vaikka oli vain aivan tavallinen äiti, ei mitenkään erinomaisen erityinen, ja juuri siksi täydesti inhimillinen ja ainutlaatuinen.

Jokainen meistä on se ihan tavallinen äiti, mutta kuitenkin niin rakas lapsilleen. Jokainen meistä joka on saanut lahjaksi äitiyden tietää miten tärkeä, raskas ja rakas tehtävä se on ja koskaan se tehtävä ei tule valmiiski. Ei vaikka se lapsi olisikin jo aikuinen.. vai mitä äiti? 

Joka kerran on äidiksi syntynyt,

hän äiti on kaikkien lasten,

ja kaikkia maailman lapsia

hän on painanut rintaansa vasten.

Ja maailman lasten itkua

hän on korvissaan alkanut kuulla,

sillä maailman lapset puhuvat

hänen omien lastensa suulla.

-Anna-Mari Kaskinen-

  Mie sain näin hienoja äitienpäivä lahjoja. Saappaan ja kortin Kosti oli askarrelut kerhossa. Pöllöt tehtiin kotona, oikeanpuoleinen on Tildan ja vasemmanpuoleinen Kostin tekemä. 

Sain myös lasten maalaaman ja koristeleman peilin, kimpun pioneja ja keinutuolin(!). Jostain kumman syystä kone ei anna miun lisätä enää kuvia, joten voitte kuvitella miltä ne näytäisivät.:)

Rakastan olla äiti!<3 

...Katsotaan huomenaamulla tilannetta uudestaan, kun pitäisi kerhoon lähteä..

Intoa täynnä ku ilmapallo!

Torstaina oli viimeinen työpäivä siivoushommista vähäksi aikaa. Todella huojentava olo. Nyt pääsee täysillä (niin täysillä kuin kahden lapsen kanssa pystyy) tekemään remonttia. Kunnon loppuspurtti täytyy ottaa, että saadaan syksyksi valmista. Syksyllä puhaltaa nimittäin ihan uudet tuulet töiden osalta, ainakin toivottavasti. En ole pitkään aikaan päässyt kunnolla tekemään mitään remonttijuttuja, joten kädet oikein syyhyä että pääsen jatkamaan siitä mihin hommat tammikuun lopulla jäi. 

Vappuviikonloppu ollaan vietetty aika rennosti. Välillä pitää levätä, että taas jaksaa. Selkeästi myös lapset on nauttinut siitä, että molemmat vanhemmat on kotona. 

Vappuaattona saatiin juhlia isännän kanssa kahdestaan. Teki kyllä hyvää olla vaan. Katsottiin viikonloppuna jopa kaksi leffaa, alusta loppuun! Saavutus meiltä.

Esikoinen sai oman potkupyörän. Nyt ei tarvitse enää kiukuta, kun isoveljen potkis on vielä niin iso. 

Vappupäivänä käytiin Rautjärvellä katsomassa traktorimarssia ja kuuntelemassa humppaa. Marssissa oli yli 50 uutta ja vanhaa traktoria. Lapset söi kesän ensimmäiset jätskitkin.

Viikonloppuna kaikkien kynnen aluset on ollut täynnä multaa. Istutettiin lisää syreeniaitaa, kylvettiin nurmikkoa, koulittiin taimia, istutettiin siemeniä lisää ja myös istutettiin pari herukkapuskaa. 

Lasten näkemys kukkasipuleiden istutuksesta;

Kesä on jo ihan ovella! Tänään västäräkki keikkui katon harjalla. Eikös se ole västäräkistä vähäsen..?

Kevään pihatalkoot.

Tänään meillä oli pihatalkoot. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Saatiin todella paljon aikaiseksi. Lapsetkin jaksoivat olla hienosti koko päivän pihalla. 

Paljon en kuvia kerennyt räpsimään päivän aikana. Taas kävi perinteisesti niin, että miehet laittoivat tuulemaan ihan urakalla ennenkuin mie edes kerkesin mukaan koko touhuun. Esimerkiksi kun olin sisällä syöttämässä lapsia ja ulos kun pääsin niin jo oli talon seinämältä hävinnyt ruusuja ja yksi omenapuu. 

Tässä kuvaa viime keväältä. Onhan nuo ruusut ja omenapuu nätit tuossa talon vieressä, mutta ei se talolle ole hyväksi että kasvillisuus on noin lähellä.

Paljon parempi!

Muurahaiset on tehnyt aika hyvää jälkeä alimmissa hirsissä. Ihme, että sisäpuolella hirsissä ei näy mitään. Mutta murehditaan sitä asiaa vaikka huomenna.. tänään ei enää jaksa.

Näin hellävaraisen kyydin omenapuu sai. Miehet laittoi sen vielä maahan, saa nähdä lähteekö se siitä enää juurtumaan. Hyvä puoli oli se, että puun juuria ei ollut yhtään kasvanut talon alle.

 Tänään myös Onni Kissa pääsi ensimmäistä kertaa tutkimaan meidän pihamaata. Välillä Kissa hävisi näköpiiristä, mutta aina onnellisesti palasi takaisin meidän luo. Onnin nimi on nyt sitten Onni tai Kissa. Kosti on kovasti sitä mieltä, että Onnin nimi on Onni, mutta usein lapset kutsuvat Kissaa. 

Toivottavasti teilläkin on ollut yhtä kiva päivä!

Lunta tulvillaan..

Lunta on satanut ihan kiitettävästi pari päivää. Mie kun oon päivisin lasten kanssa kotona niin oon hoitanut lumityöt, että Ville kerkeää iltapäivällä tekemään remonttiakin. Kyllä alkaa tuntumaan jo lihaksissa, kun parhaillaan saa tehdä kolme kertaa päivässä lumitöitä.. Tänään vihdoin pääsin lumitöissä siihen vaiheeseen, että raivasin tietä kompostille. Mikä yllätys takapihalta löytyikään..

Meidän niin ihana mongolian vaahtera on kokenut kovan kohtalon. Melkeinpä kaikki isot oksat ovat katkenneet lumen painosta. Saa nähdä millainen raasu siitä jää, kun pääsee korjaamaan vaurioita. 

Tässä vielä muutama muistelukuva puun komeudesta. Surku, oli se niin kaunis puu.