Kevään pihatalkoot.

Tänään meillä oli pihatalkoot. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Saatiin todella paljon aikaiseksi. Lapsetkin jaksoivat olla hienosti koko päivän pihalla. 

Paljon en kuvia kerennyt räpsimään päivän aikana. Taas kävi perinteisesti niin, että miehet laittoivat tuulemaan ihan urakalla ennenkuin mie edes kerkesin mukaan koko touhuun. Esimerkiksi kun olin sisällä syöttämässä lapsia ja ulos kun pääsin niin jo oli talon seinämältä hävinnyt ruusuja ja yksi omenapuu. 

Tässä kuvaa viime keväältä. Onhan nuo ruusut ja omenapuu nätit tuossa talon vieressä, mutta ei se talolle ole hyväksi että kasvillisuus on noin lähellä.

Paljon parempi!

Muurahaiset on tehnyt aika hyvää jälkeä alimmissa hirsissä. Ihme, että sisäpuolella hirsissä ei näy mitään. Mutta murehditaan sitä asiaa vaikka huomenna.. tänään ei enää jaksa.

Näin hellävaraisen kyydin omenapuu sai. Miehet laittoi sen vielä maahan, saa nähdä lähteekö se siitä enää juurtumaan. Hyvä puoli oli se, että puun juuria ei ollut yhtään kasvanut talon alle.

 Tänään myös Onni Kissa pääsi ensimmäistä kertaa tutkimaan meidän pihamaata. Välillä Kissa hävisi näköpiiristä, mutta aina onnellisesti palasi takaisin meidän luo. Onnin nimi on nyt sitten Onni tai Kissa. Kosti on kovasti sitä mieltä, että Onnin nimi on Onni, mutta usein lapset kutsuvat Kissaa. 

Toivottavasti teilläkin on ollut yhtä kiva päivä!

Uusi asukas.

Saanen esitellä Vanhan Koulun Väen uuden asukkaan; Löytökissa "Onni". Nimen ehkä vaihdamme jos saamme päätettyä uuden nimen. Olisi kiva jos meidän lemmikeillä olisi eläinten nimet. Nytkin Kosti meni vähän sekaisin nimistä, koska Kostin kerhokaverin nimi on Onni. Mutta katsotaan nyt millaiset kissan ristiäiset saadaan järjestettyä. 

Onni tuli meille perjantai-iltana ja tuntuu kuin Onni olisi ollut meillä aina. Lapset otti Onnin todella hyvin vastaan. Vähän Onni ihmettelee meteliä, mutta osaa hienosti mennä omaan rauhaan eikä ole toistaiseksi yhtään ärhennellyt lapsille. Heti kun Onni tuli meille, alkoi hirmuinen kehräys. Onni oli tullut kotiin. Onni on todella hellyydenkipeä kissa ja rakastaakin rapsuttamista ja silittämistä. 

Alunperin ajattelimme että otamme kaksi kissanpentua sitten kun koti on valmis, mutta Onni ei pystynytkään olemaan edellisessä paikassa joten Onni tuli sitten meille. Eiköhän hänestä tule aikamoinen hiirikissa. Viikonloppu meneekin uuteen perheenjäseneen tutustuessa ja ulkohommissa, mutta kiva välillä ottaa vähän rennomminkin. 

Pääsiäisen tunnelmia.

Vihdoin sain konetta tyhennettyä sen verran, että sain pääsiskuvia koneelle. Miten teillä meni pääsiäinen?

 Meillä oli kyllä vilskettä ja hulinaa, mutta silti vuosi vuodelta pääsiäinen tuntuu yhä enemmän ja enemmän tärkeämmältä juhlalta itselleni. Tai sitten oon vaan tulossa vanhaksi. 

Lapset ja minä olemme ortodokseja ja ortodokseille pääsiäinen on suurin juhla. Välillä tuntuu todella vaikealta se, ettei läheiseen ystäväpiiriin kuulu ystäviä kenelle pääsiäinen olisi yhtä suuri juttu kuin itselleni. Meidän perheelle se on aina ollut ja tulee olemaan yksi suurimmista juhlista ja on ihanaa miten meidän pienelle perheelle alkaa muodostua jo omia pääsiäisperinteitä. Ensivuonna kun Ahola on (ainakin sisäpuolelta) valmis, aloitamme muutaman uuden perinteen.

 Kosti tykkää käydä meidän kirkossa ja haluaa mennä sinne mielellään. Lämmittää sydäntä niin paljon, kun 3,5vuotias on aidosti kiinnostunut mitä siellä kirkossa tapahtuu.

 Palmusunnuntaina käytiin kirkossa siunaamassa virpomavitsat ja  lauantaina käytiin Villen, miun äidin ja siskon kanssa yökirkossa. Oli se vaan taas niin hienoa ja kotoisaa. Muisteltiin siskon kanssa, kuinka myö pienenä istuttiin kirkon lattialla maton päällä ja leikittiin eläimillä. Saatettiin myö muutaman kerran leikkiä vähän kovaäänisesti parvellakin. Yökirkon jälkeen käytiin vielä seurakuntasalissa nauttimassa pääsiäisateria. 

Sunnuntaina, pääsiäispäivänä juhlittiin äitini 60-vuotis syntymäpäiviä. Ihanaa kun oli perhe koossa. Juhlan kruunasi (ainakin miun mielestä) se, kun Isä-Timo kävi pitämässä rukoushetken ja laulettiin "armorikkaita vuosia" äidille. 

Sunnuntaina saatiin myös Aholaan ihan ensimmäiset yövieraat. Voi sitä hulinaa, kun kolme pientä lasta pääsi valloittamaan "hieman" keskeneräisen lasten valtakunnan. Maanantaina Ville vielä paistoi (tai oikeastaan keitti) lammasta ja herkuteltiin perheen kesken kunnon lammasaterialla ja suklaajuustokakulla. 

Pesuhuoneessa on tapahtunut jo aika paljon. Vesieristeet on laitettu ja Ville on aloittanut laatoituksen. Mietittiin Villen kanssa, että jos hän alkaisi kirjoittamaan tänne blogiin noita remontoinnin teoreettisempia asioita ja mie keskittyisin näihin höpötyksiin. Miltä kuulostaisi?

Sairastupa.

Tällä viikolla Vanhan Koulun naiset ovat sairastaneet vatsatautia ja miehillä on mennyt aika meitä hoivatessa. Mutta on Ville jotain kerennyt remontinkin kannalta tekemään. Kohta on pesuhuone levytetty ja ensiviikolla olisi tarkoitus päästä laittamaan vesieristettä. Mahtavaa! 

Näin iso rako jätettiin hirren ja pesuhuoneen rakenteiden väliin. Ei kyllä mitenkään pitäisi kodteuden päästä pilamaan hirsiä. 

Kipsilevyt seinässä ja höyrynsulkumuovi katossa.

Kosti kyselee joka päivä milloin pääsee auttamaan, että saadaan remontti pian valmiiksi. Kyllähän nuo kovia apumiehiä ovatkin..:) 

Sisäilmapaholainen.

Koko ajan uutisoidaan enemmän ja enemmän kuinka päiväkoteja ja kouluja lakkautetaan löytyneen homeen tai huonon sisäilman takia. 

Joko on tehty liian tiiviitä taloja, joissa ei ilma kulje mihinkään suuntaan ja sitten sitä koitetaan parannella ilmanvaihtokoneilla. Tai sitten rakennetaan liian nopeasti että rakenteet eivät kerkeä kuivumaan. Joka tapauksessa useimmat sisäilmaongelmat löytyvät ns.muovipussi taloista. Talot eivät hengitä, eikä hengitä ihmiset siellä sisälläkään.. ainakaan kunnollista sisäilmaa. 

Uudet talot yritetään rakentaa nopeasti, tietenkin säästösyistä, ettei rakenteet kerkeä kunnolla kuivumaan. Olisikohan järkevämpää rakentaa hitaasti ja kunnolla ja välttyä näin tulevilta terveyskuluilta? Miten paljon menekään rahaa, kun aletaan hoitamaan lasten ja henkilökunnan huonosta sisäilmasta johtuvia sairauksia? 

Mietin eikö näillä päättäjillä ole omia lapsia? Onko heidän lapset ns.terveissä rakennuksissa hoidossa ja koulussa? Eikö kukaan ajattele, että jos 1,5vuotiaana päiväkodissa altistuu huonolle sisäilmalle/homeelle siitä saa kärsiä koko elämänsä? 

Lopetin päiväkodin siivouksen juurikin tuon paholaisen huonon sisäilman takia. Pari viikkoa seurailin olojani, enkä aluksi niitä millään osannut yhdistää huonoon sisäilmaan. Tai en voinut uskoa, että ne johtuisi siitä, talo on nimittäin vain reilu kolme vuotta vanha! Ihmettelin miksi päiväkodilla oli aina hieman kummallinen olo, aamuisin naama oli kuin turvonnut pullataikina, sormet oli niin turvoksissa etten saanut käsiä nyrkkiin, silmät vuosi, päätä koski ja ääni meni. Joka aamu lapset tulivat tietenkin innoissaan herättämään ja oli kamalaa vastata että äiti on kyllä hereillä mutta en vain saa silmiä auki. Jossain vaiheessa Kosti alkoikin kysymään että äiti etkö sinä saa silmiä auki?

Nämä kaikki oireet siitä kun siivosin päiväkotia max.2,5tuntia päivä. Miten ne työntekijät ja lapset jotka joutuvat olemaan siellä koko päivän? Miten he voivat? 

Eihän tietenkään kaikki oirehdi samalla tavalla, jotkut ovat herkempiä kuin toiset. Mutta kaikki jotka vähänkään tuntevat minua, tietävät etten turhasta valita. Enää minun ei tarvitse onneksi siivota siellä, mutta tuntui kurjalta laittaa joku muu sinne oirehdittavaksi. Ylipäätänsä tuntuu kamalalta että asialle ei tehdä mitään, muutakuin mittaillaan ja ihmetellään kun ei ymmärretä mistä tuo voi johtua. 

Eikä kyse ole vain tuosta päiväkodista. Melkeinpä joka kunnasta löytyy päiväkoti, koulu tai muu julkinen rakennus joka potee samaa ongelmaa. Miten kauan odotellaan ennenkuin ongelmaan havahdutaan ja se poistetaan? Työntekijät joutuvat lopettamaan aikaisemmin työnsä tai vaihtamaan työpaikkaa, pahimmassa tapauksessa jopa alaa. Lapset altistuvat joka kostautuu viimeistään siinä vaiheessa kun he ovat työikäisiä.

Olen niin onnellinen, että ollaan tekemässä itsellemme hengittävää taloa. Käydään joka nurkka läpi, että varmasti kaikki on kunnossa ja onneksi lapsemme saa kasvaa kodissa jossa on raikas sisäilma (jos ei nyt muutamia villakoiria lasketa;)). 

Pikaisia kuulumisia.

Hui, mie en oo kirjoittanut blogiin mitään melkein kuukauteen! Liian pitkä aika, mutta miulla on siihen hyvä syy. Mietittiin miehen kanssa reilu kuukausi takaperin, että pakko kai se on miunkin etsiä vaikka iltatöitä että saadaan remontti joskus valmiiksi. Koska tosiasiahan on se, että jos sitä rahaa ei tule niin ei siinä paljon remonttiakaan tehdä. Miulle sitten tarjottiinkin kokoaikaista siivoustyötä vaikka osa-aikaista iltatyötä lähdin hakemaan. Siivoan päiväkotia ja koulua kahdesta ilta kymmeneen. Ajattelin että sehän on toisaalta hyvä työaika kun lapsia ei tarvitse laittaa vielä hoitoon. Voitte arvata ettei siinä kyllä jää aikaa remontille. Melkein kuukauden kerkesin siivota tuota kohdetta, kun pitikin keksiä uusia suunnitelmia. Työtunnit vähenevät, mutta ei se haittaa, kunhan jotain työtä on. Kerron myöhemmin lisää miksi näin kävi.

 Ville on onneksi saanut edes vähän remonttia eteenpäin. Pesutiloihin on jo runko pystyssä ja sähköjä on osittain jo vedetty. Kyllä hommat etenee vaikkakin pikkuhiljaa. 

Kuva kodinhoitohuoneen ulko-ovelta. Edessä oleva tila on kodinhoitohuonetta ja vasemmalla tuleva suihkuhuone.

Vasemmalla oleva ovi on tulevan lasten valtakunnan ovi.

Tuon kipsilevyseinän toisella puolella on tuleva uusi vessa.

Toivottavasti ei enää tule näin pitkää blogihiljaisuutta!:)

Oviprojektia ja vessan tapetointia.

Uusi vessa valmistuu hyvää vauhtia, joten piti käydä oven kimppuun. Syksyllä ostettiin vanhoja peiliovia, jotka kunnostetaan pesutilojen oviksi. Rapsutan vanhan lateksimaalin pois kuumailmapuhaltimella, hion ja maalaan uuden maalipinnan. Oven loppullista väriä ei olla vielä päätetty, jotenkin houkuttelisi jokin muu väri kuin valkoinen..

  Pohjalta löytyi vaaleanruskeaa (nykysanastossa väri on varmaan beige?) öljymaalia, jonka päällä on ollut ainakin vähän tummempi ruskea, harmaa, tummanruskea ja valkoinen maalikerros. 

Pesuhuoneen ja makuuhuoneen ovet odottavat vielä kunnostuksen aloittamista.

Vähän vielä kuvia uuden vessan vaiheista. Sinne on jo saatu väliseiniin gyprocit, villat ja tapettia. 

Kosti kysyi tuosta väliseinästä että "isi, tuleeko tähän kaappi?". Toisella on vielä vähän vaikea hahmottaa, että tuohon tilaan tulee vessa. Mitäköhän lasten kommentit ovat aamulla, kun näkevät tapetit..?

Tapetit ovat sitten tarkoituksella vain puoleen seinään. ;) Alapuolelle tulee panelointi, samoin kattoon. Lattiaan tulee lattialämmitys. Pohdinnassa on että millainen laatta tuohon sopisi. 

 Tässä tapetti vielä läheltä. Mitäs tykkäätte?